lauantai 20. joulukuuta 2014

Taikinanaaman joulutervehdys

Terve.

Kommenttiboksissa kyseltiin Taikinanaaman joulukuulumisia, ja kiitos hyvin menee!

Tein viime maanantaina viimeisen tentin, opinnot on nyt tältä vuodelta paketissa ja jouluvalmistelut aika lailla nekin aikataulussaan. Tänä vuonna olen entistä rennompi joulunviettäjä, ja olenkin tehnyt vain 3(pientä, pahaa ja kuivaa) seitankinkkua, raakasuklaata ja puolukkajäädykkeen. Loput tulee sitten jouluvieraiden mukana ja laatikot tein äidin kanssa yhteistyössä jo aiemmin pakkaseen. Lautasia hankin isot kasat etukäteen jo joulukattausta ajatellen, ja nyt on yhtenäistä ja hienoa.

Muuten joulun aion viettää lähinnä lukien ihania kirjoja, joita ostin itselleni joululahjaksi jo etukäteen ja ajattelin vielä muutaman lainata kirjastosta. Ollaan myös Miettisen ja pienimmäisen lapsen kanssa lähdössä Tukholmaan välipäivinä, joten siinäkin on tapahtumaa. Uusivuosi ollaan myös täällä, eikä tehdä muuta kuin keitetä soijanakkia ja leikitä sädetikuilla. Aika Turkupainotteista.

Turusta tulikin mieleeni, että mä en ole pitkään aikaan kommentoinut Turkusuhdettani! Itse asiassa mulle on tainut käydä jotenkin niin, että olen tullut siihen tulokseen, että kyllähän sitä voi ihminen asua vaikka missä, siis vaikka Turussa.. Siis että tämä on meidän kotikaupunkimme nyt, ja että en haluaisi jatkuvasti miettiä sitä, että mihin muutamme ja milloin. Täällä on helppoa ja leppoisaa olla lasten kanssa, mulla on nykyisin jopa kaksi kaveria, vakituinen jumppapaikka, lastenhoitaja ja koulu. Jos haluan jotain kivaa, menen kortteliravintolaan juomaan viinin tietokoneen tai kaverin kanssa, rahallisesti on paljon helpompaa asua täällä kuin Helsingissä ja meillä ei ikinä ole kiire muualle kuin jonnekin tonttupolulle tai lasten liikunnan ihmemaahan.

Sinänsä mulla on usein ikävä Helsinkiin ja kaikkia kavereita, tekemisiä, yleistä citycoolia ja sellaista "tiedän missä kaikki on"-tunnetta, mutta kyllä myös Turku tuntuu hetkittäin omalta paikalta. Toisaalta viimeksi tänään kun luin Helsingissä avatusta Langos-ruokavaunusta, teki mieli itkeä kuinka ankeata on ettei Turussa ole vastaavaa, mutta maltoin mieleni. Eilen koin kuitenkin vahvan turkulaistumiselämyksen, kun kävellessäni kaupungilla näin ambulanssin pysähtyneenä ja kuten muutkin kanssaturkulaiset, pällistelin oikein sydämeni kyllyydestä että mitäs siellä tapahtuu. Ihanaa turkulaista pällistelyä!

Että eipä tässä sitten muuta, kuin että Hyvää joulua kaikille ihanille Taikinoille siellä ruudun toisella puolen! Jätän tälläisen kivan jouluvideon tähän: